Tekstit

Etelä-Karjalan kadonneet kalmistot – Lappeenrannan Seurahuoneen kalmisto

Kuva
Edellisellä kerralla kirjoitin Imatran Koivuniemessä sijainneesta hautasaaresta, joka lienee ollut keskiajalla käyttöön otettu kyläkalmisto, johon Ruokolahden Salosaaren ja nykyisen kirkonkylän seudulla asuneet hautasivat vainajiaan ennen Ruokolahden seurakunnan perustamista vuonna 1572. Blogitekstin löydät täältä . Tällä kertaa jatkamme kalmistoteemalla, mutta siirrämme katseemme Lappeenrantaan ja ortodoksisen seurakunnan varhaisvaiheisiin. Ruotsin ja Venäjän rajan siirryttyä Saimaalle vuonna 1743 solmitussa Turun rauhassa, Lappeenranta jäi Venäjän puolelle rajaa. Kaupungista ja sitä suojaavista linnoitusrakennelmista tuli näin osa Venäjän valtakunnan luoteisosan puolustusta. Vallan vaihtumisen mukana myös kreikkalaiskatolisen uskon edustajien määrä kaupungissa kasvoi mm venäläisen varusväen myötä. Tiedot ortodoksisen seurakunnan alkuvaiheista ovat kuitenkin vähäisiä, sillä seurakunnan arkistot ennen vuotta 1786 ovat pääosin tuhoutuneet (Ranta 1980: 293). Ensimmäisen kirkon rakenn

Muistojen Etelä-Karjalaa rakentamassa

Kuva
Etelä-Karjalan museon perusnäyttelyn uusin osuus tarjoilee muun muassa kaitafilmikeloilta digitoituja muistoja yli viidenkymmenen vuoden takaa, kesämökki- ja kioskimuistoja, silmäyksiä maakunnan teollisuushistoriaan, vanhoja valokuvia ja nostalgisia esineitä. Kesän korvilla valmistuvat paikallisia baari- ja ravintolamuistoja esittelevä osio sekä torikulttuurimme erityisyyksiin kuuluva piirakkakoju. Muistot ja muistaminen tarjoavat siis herkullisen lähestymistavan sotien jälkeisen maakunnan lähihistoriasta kertovaan ”Meijän Etelä-Karjala”-perusnäyttelyosuuteen tutustumiselle. Eräänlainen muistojen tiivistymä näyttelystä löytyy seinäkkeeseen upotetulta kosketusnäytöltä. Sen nimi on ”Muistojen Etelä-Karjala”. Vuorovaikutteisen sovelluksen avulla näyttelyvieras pääsee tutustumaan sotien jälkeen syntyneen maakunnan ominaispiirteisiin ja kuvamuistoihin piirretyn kartan ja vanhojen valokuvien avulla. Se sisältää parisataa kuva-arkistomme valokuvaa, fiktiivisen Etelä-Karjalan kartan sekä tieto

“Ei ennen tämmösiä ollu!” - Vai oliko?

Kuva
Museo kokoelma t ilmentävät aikansa ilmiöitä ja asenteita   Maailma muuttuu ja niin myös museotyö. Vanhoi lle asioille keksitään uusia nimiä ja määritelmiä. Uu det ilmiöt ja asi at löytävät museoihin mm. n ykydokument ointityön myötä .  D igitalisaatio ja globalis aati o ovat muuttaneet ja muuttavat maailmaa ja museotyötä.     Monilla on käsitys, että museoissa säilytetään vain rahallisesti arvokasta ja vanhaa aineistoa ; “vanhoja kippoja ja kuppeja”. Voi olla yllättävää, että museossa voi olla esillä myös kaupasta saatavia, paikallisia tuotteita ja näyttelyissä tarkastellaan vaikkapa vähemmistöjen elämää tai ihmisoikeuksia.  Museoarvo määrittyy siten, miten hyvin aineisto kuvaa erilaisia ilmiöitä ja maailman tapahtumia . Millaista tarinaa esine tai valokuva kertoo ja millaisia muistoja ja tunteita se herättä ä .  Museo-objekti on dokumentti menneestä.  Ennen museoihin kerätt iin harvinaisuuksia ja outoja asioita , nykypäivän museoiden aine i stot pyrkivät esittämään ajankuvaa